Kuhmon Mielenterveysseura tiedottaa syksyn ohjelmasta

22 Lok

 

Kuhmon Mielenterveysseura aloittaa lauantaina 23.11. klo 9.00.  kerran kuukaudessa kokoontuvan ”Yksinhuoltajien voimavarayhmän”. Se kokoontuu aina Valkamassa kerran kuukaudessa. Mukaan voi ottaa leikki-ikäisiä lapsia, joita leikitytetään askarteluhuoneessa.

 

Ensimmäisenä aiheena ryhmässä on ”Tietoisuustaidot arjen apuna”. Tietoisuustaidot, kuten “mindfulness” (hyväksyvä läsnäolo)  ovat olleet paljon tapetilla viime vuosina sekä lääketieteessä että psykoterapiassa. Tietokirjailija, hypnoterapeutti ja hammaslääkäri Kati Sarvela kertoo, mitä tietoisuustaidot ovat, ja kuinka niitä voisi hyödyntää hyvässä arjessa. Teemme myös hyväksyvän läsnäolon harjoituksen. Tilaisuus on yksinhuoltajille ilmainen. Muille sisäänpääsymaksu on 5 euroa.

 

Lisäksi Mielenterveysseura järjestää Perinneporina-piiriä, jossa pienellä porukalla työstetään yhdessä uutta kuhmolaisten tarinaa. Kokoonnumme seuraavan kerran tiistaina 29.10. klo 18.00 Valkamassa (rakennus terveyskeskuksen ja Punaisen Ristin talon välissä).  Työstettävänä olevalla yhteisellä monitaiteellisuuteen tähtäävällä esityksellä on tällä kertaa teemana  ”Rajalla oleva ihminen” eli se, miten naapurimaan välitön läheisyys on vaikuttanut kuhmolaisten tarinoihin, ja miten se tekee sitä tänä päivänä.

 

Tarkoitus on ryhmässä ylittää sekä ikäpolvien että kulttuuristen taustojen välisiä rajoja. Koululaiset, vanhukset, kaikki ovat tervetulleita! Kaikki vanhat ja uudet tarinat ovat erittäin toivottuja. Aluksi tarkoitus on punoa tarinoista pienempiä näytelmiä. Jaamme yhteisiä tarinoita, ja teemme pieni näytelmällisiä harjoituksia.  Mikäli hanke edistyy, saatamme seuravana talvena tehdä niistä vielä suuremman monitaiteellisen esityksen.

Lisäkysymykset sarvela.huotari@gmail.com

Mainokset

Vahvistamme KaunistaMieltä askarrellen!

5 Kes

Kuhmon MTS:n vapaaehtoiset askartelivat tiistaina 4.6.Saara Pääkkösen ohjauksessa. Tällä kertaa painoimme KaunisMieli tyynyliinoja ja laudeliinoja. Ja kyllä oli mukavaa!  Saa nähdä innostuuko sitä  kotonakin jatkokehittämään painantataitojaan. Ei tarvitse muuta kuin terävän kirurgisen veitseen, rakennusmuovia, kankaita, töpöttelijöitä ja tekstiilivärejä ja -tusseja!

Ensi tiistaina 11.6.2013 jatkamme samaan aikaan eli klo 15.00 Kuhmon Valkama-yksikössä ! Pakkaamme liinoja ja huovutamme koristesydämiä. Jos kiinnostaa tulla mukaan, niin olet tervetullut.  Mymme valmiita tuotteita torilla Kuhmo-päivänä heinäkuussa. Ilmottautuminen vaikka tekstiviestillä allekirjoittaneelle (050+5713952 tai sähköpostilla sarvela.huotari(at)gmail.com.

Eikö tullutkin hienoja painatuksia?

040620131394[1]040620131392[1]

Tule mukaan sydäntalkoisiimme!

25 touko

Kuhmon KaunisMieli

Me täällä Kuhmossa välitämme toisistamme. Meistä on hauskaa seurailla toistemme tekemisiä ja udella kuulumisia, sillä tiedämme, ettei kukaan meistä selviä elämässä yksin. Tarvitsemme toisiamme niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Kainuun korvessa ei elämä ole ollut aina helppoa, mutta olemme tottuneet jakamaan leipämme ja lämpömme naapurin kanssa silloin, kun tarve vaatii. Toivotamme Sinutkin tervetulleeksi nostattamaan kuhmolaista talkoohenkeä! Voit valita seuraavista Kuhmon Mielenterveysseuran
Kaunis Mieli vapaaehtoisaktiviteeteista itsellesi sopivan tavan edistää osaltasi kainuulaisen sielun ja ruumiin hyvinvointia.

Sydän-kampanjan merkeissä voit tulla tekemään kanssamme erilaisia myyntituotteita työpajoihimme.

Teemme kesän aikana myytäviksi Kuhmon Sydämiä, keskinäisen lämmön ja välittämisen symboleja, Saara Pääkkösen ohjauksessa Valkaman asumisyksikön tiloissa, os. Kirkkotie 12-14 (
Painatusryhmä kokoontuu  4.6. klo 15.00 ja Sydän askarteluryhmä 11.6. klo 15.00).  Kuhmon Sydän -teemalla painetaan myös tyynyliinoja ja laudeliinoja sekä askarrellaan Sydän-rintarosseja myytäväksi Kuhmo-päivänä 6.7.torilla. Ilmoittautuminen sarvela.huotari@gmail.com.

Kuhmo-päiväksi, 6.7.2013, tarvitaan leipureita leipomaan joko kotona tai talkoissa. Katariinan luona Hallan koululla teemme Elämän Leipää myytäväksi Kuhmon mielenterveysseuran kojulle kyseisen päivän toritapahtumaan. Paketoimme leivät kauniisti ja laitamme niihin Elämänleipä-etiketit. Voit leipoa myös sämpylöitä, rieskaa tms. Toimitamme Sinulle etiketit liimattaviksi tuotteisiin.

Sydän-kampanja päättyy syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna lauantaina
7.9. puolukkapäivään (säävaraus!). Halukkaat lähtevät salaisille marja-apajille poimimaan puolukoita, joita myydään ämpäreittäin kotiovelle toimitettuna palvelun etukäteen tilanneille ostajille hintaan 20 euroa/10 litran ämpäri. (Lisätietoja sivustoiltamme ja sarvela.huotari@gmail.com)

Sydän-kampanjaan voit osallistua myös rahalahjoituksella Kuhmon Mielenterveysseuran tilille, tilinumero FI54 1058 3000 1098 61, kirjoita pankkisiirtoon Kuhmon KaunisMieli.

Lisätietoa KaunisMieli -hankkeestamme

Kuhmon Mielenterveysseura hallinnoi, järjestää ja kouluttaa Kaunis Mieli -hankkeen piirissä kuhmolaista vapaaehtoistoimintaa, jota tällä hetkellä edustaa myös Perinneporina-porukka. Ryhmä tekee ja toteuttaa paikallislähtöistä yhteisötaidetta, ja se on kaikille kiinnostuneille avoin.

Järjestämme myös tukihenkilökoulutusta sekä kulttuuritukihenkilökoulutusta (kulttuuriväärtit). Lisätietoja antaa Kati Sarvela, tähän puhelinnumero. Teemme tiivistä yhteistyötä Kajaanin Mielenterveysseura r.y:n kanssa.  Lähiaikoina avaamme
www.perinneporinaporukka.fi sivuston lisäksi uuden sivuston www.kaunismieli.fi.



Olet sydämellisesti tervetullut mukaan vapaaehtoistoimintaamme! Lisätietoja sihteeri Ari Huotarilta 0400-295973 tai http://www.perinneporinaporukka.fi ,
sarvela.huotari@gmail.com.

Tarinoista hieman syvällisempää asiaa (alustus 18.5.2013)

19 touko

Pidin Kainuun kirjastoväelle alustuksen tarinoista ja siitä, kuinka ne muokkaavat identiteettiämme. Mukana esitelmässä oli myös Perinneporina-esitys, joten laitan tiivistelmän esityksestä tähän blogiin.  Valitettavasti en onnistunut siirtämään sitä diaesityksenä. Mukana oli nimittäin paljon kuvia,  mm. Anni Komulaisen hienoja otokisa  porinoistamme. No, esitelmän asiasisältö löytyy kuitenkin alla olevasta.

Tarinat yhteisöllisen ja yksilöllisen identiteetin luojana

Kati Sarvela

18.5.2013

Dia 1

Elämme tarinoiden maailmassa

Maailmassa on monia uhanalaisia lajeja. Niiden uhkana on tarinamme. Myös tulevat luomakuntamme tarinat on uhattuina. Haluammeko säilyttää inhimillisten lajien tarinan?” Nick Potter

Dia 2

Tarinat lääketieteessä

Psychoanalysis and Narrative Medicine (ed. P.L.Rudnytsky ja Rita Charon):

Sekä lukeminen että kirjoittaminen on performatiivisia akteja, jotka vaativat samanaikaista kykyä tuntemiseen ja ajatteluun, jolloin koemme ja tarkkailemme toimintamme samanaikaisesti.” Terrence E.Holtin mukaan hyvä lääkäri osaa sekä lukea että kirjoittaa potilastaan.”

Dia 3

On kuin jokainen kertoisi oman päänsä sisällä itsestänsä tarinaa. Aina. Jokaisena hetkenä. Tämä tarina tekee sinusta sen mitä olet. Rakennamme itsemme tästä tarinasta.

(Patrick Rothfuss- The Name of the Wind)

Dia 4

Esimerkit identiteettitarinoista:

a) Perinneporinat – yritys muokata kuhmolaisten yhteisöllistä identiteettiä

b) Marja-Leena – kuinka hänen identiteettinsä on muokkautunut dialektisena tarinana

c) Ja kerron vähän omaakin tarinaani…

Dia 5

Tarinat muokkaavat yhteisöjen identiteettiä

Narratiivinen identiteetti

-Ihmisen ja yhteisön identiteetti muokkautuu yhdistämällä tarinoita moniäänisesti.

-Dialoginen yhteisöllinen identiteetti

– Dialoginen minuus

-Pirstaloituneessa kulttuurissa yksilö ja yhteisö voi oppia rakentamaan kokonaiskuvaa tarinana, dialogisen luovan oppimisen kautta.

– Taide voi luoda spontaanin luovan tilan, jossa tarinaan syntyy metaforien välittämiä uusia merkityksiä

  • Tiedon integroituminen kokonaisvaltaiseksi viisaudeksi

Dia 6

Vapaaehtoiset muokkaavat kuhmolaista tarinaa: PERINNEPORINAT

Dia 7

Perinneporinat eläviksi

– 25.4.2013 Kuhmo-talolla

-alkoi keväällä 2012

– syksyllä 2012 alettiin työstää syvällisemmin yhteisöllistä tarinaa

-mukana eri yhditysten, koulujen, eläkeläisjärjestöjen jäseniä, Valkamayksikön työntekiöitä ja asiakkaita

Maija Palsio kokosi ja ohjasi

– Muita Maijan ohjauksia mm. Toivo, Vivaldin vuodenajat, Kohtaa minut, Is this love?

Dia 8

-Tiina Tampio ja Ari Huotari loi näytelmäosion käsikirjoituksen

  • kuunneltiin dialogisesti kuhmolaisten ihmisten ääniä ja luotiin niistä yhteinen tarina

Dia 9

Perinneporinat eläviksi

Monitaiteellinen esitys: valokuvia, draamaa, tanssia, musiikkia

Kuhmon MTS hallinoi

Yritys antaa ääniä monipuolisesti eri kuhmolaisille, myös marginaalissa oleville kuhmolaisille

Taiteella on taianomaisia voimia

Luovassa tilassa voi työstää tarinallisia merkityksiä

Dia 10

Perinneporinat eläviksi

Tarina juonellistettu dialogisesti

Yritys antaa ääniä monipuolisesti eri kuhmolaisille, myös marginaalissa oleville kuhmolaisille

Taiteella voidaan vahvistaa ja muokata yhteisön identiteettiä, ”kuhmolaisuutta”

Kuvat

Anni Komulainen

Dia 11

Suomalainen identiteetti

Arkkityyppillä kyllästetyt tarinat ovat muokanneet suomalaisten identiteettitarinoita: Kalevala, Raamattu, Tuntematon sotilas, Täällä pohjan tähden alla jne.

Laulut (yle 14.4.2013): Saimaan norppa, Paratiisi, Kolmatta linjaa, Albatrossi, Satumaa

Kuvataide

Dia 12

Arkkityyppi

Hahmon tai käsitteen alkumuoto tai -malli.

Alitajuisia kollektiivisia mielensisältöjä, jotka ohjaavat käyttäytymistämme.

Rationaalisesti vaikeita käsittää, mutta luovan mielikuvituksen avulla niille voi antaa muotoja.

Dia 13

Yhteisöllinen identiteetti

Vaikeasti määriteltävä

Ei ole yksilöiden identitettien summa

Sen sijaan se on jatkuva tarinoiden vuorovaikutussuhde erilaisia elämäntapoja edustavien yksilöiden välillä.

Yhteisön käyttämät arkkityyppiset myytit, symbolit ja metaforat muokkaavat myös yhteisöllistä identiteettiä.

Ihminen samaistuu tietyn maailmankatsomuksellisen ryhmän identieteettiin, osaksi sen tarinaa.

Dia 14

Transsi

– Taide kuljettaa ihmisen transsitilaan (vrt. hypnoterapia)

– Luovassa tilassa ihmisen järki (ego) hiljennetään ja vaihtoehtoisille tarinoille annetaan tilaa

– Hypoteesi aivojen oikeasta luovasta puolesta ja vasemmasta rationaalisesta puolesta

  • Sisäinen teatteri: Luova kirjoittamisen tila, jossa pyritään kehittämään rationaalisen ja luovan puolen yhteistoimintaa omien minätilojen avulla.

Dia 15

Eheä yhteisö ja yksilö

Riitasoituinen sopusointu (Paul Ricoer).

Identiteettitarinassa on annettu tilaa marginaalissa oleville vaihtoehtoisille tarinoille.

Valtatarinan muutokset lähtevät marginaalista.

Olosuhteet muuttuvat, vanha tarina voi jäykistyä sellaiseksi, että se ei enää vahvista yhteisön tai ihmisen identiteetti.

Dia 16

Lev S. Vygotsky

Toisen kautta kasvamme itseksemme.

Korkeamman tason ajattelu on mahdollista vain työkalujen, kuten kielen kehittymisen kautta.

Vähitellen ihmiselle kehittyy myös kyky luoda symboleja ja käyttää mielikuvitusta.

Hän voi esimerkiksi kuvitella tulevaa.

Myös tarinat ovat symbolisia työkaluja.

MIELIKUVITUS ON ALIARVOSTETTUA KULTTUURISSAMME

Dia 17

Mikhail Bakhtin

Ihminen on moniääninen tarina

Olemisen voi tavoittaa vain dialogisesti (vrt. mindfulness).

Dialoginen mielikuvitus.

Monologisuus, yksiäänisyys, kieltää toiselta oikeudet ja velvollisuudet.

Monologisella katseella toinen ihminen jää objektiiviksi, ja hän tietoisuutensa kielletään.

Dia 18

Olipa kerran mies….

Hänellä oli kymmeniä naamioita, joita hän rakasti yli kaiken.

Eräänä aamuna hän heräsi, ja huomasi varkaiden käyneen kodissa.

Kaikki naamiot oli varastettu.

Apua – apua kuka on vienyt naamioni!”

Istui torin laidalle itkemään.

Tunsi auringon lämmön, kuuli kaupungin ihmeelliset äänet ja näki torin kauniit kivetykset.

Dia 20

Mitä ovat naamiomme?

Olen aina silloin tällöin yrittänyt olla joku muu, mutta loppujen lopuksi olenkin huomannut, että hänhän onkin … vain minä”

  • Stephen Dunn

Dia 21

Kuvittele itsesi

Marja Leena Toukosen kirja.

Harjoituksia, joissa ihminen antaa hahmon mielensä ristiriitaisille osille.

Ihminen voi alkaa mielikuvituksensa avulla kuvaamaan niitä ja käymään dialogia tilojensa kanssa.

Ihminen muokkaa näin omaa identiteettitarinaan ja kehittää intuitiivista viisauttaan.

Dia 21

Elämä onkin suurta teatteria!

Dia 22

Draama

Draamaa sekä musiikkia ja tanssia on rituaaleina on käytetty tuhansia vuosia parantamiseen.

Draamaa on käytetty myös yhteisöllisten traumojen hoitoon.

Pirstoutuneita tarinoita voidaan yhdistää myös draaman keinoin.

Sisäinen teatteri: Ihminen luo ristiriitaisista osistaan minätilat, joiden kanssa alkaa improvisoidun, spontaanin keskustelun.

Dia 23

Intuitio ja sisäinen viisaus/T.Dunnerfelt

Intuitio nähdään usein väylänä suureen, jopa äärettömään ”tietovarastoon”, joka on ihmisen sisällä tai ainakin hänen ulottuvillaan.

Intuitiolla ”katsotaan” tai ”kuunnellaan sisäänpin”, eli havainnoidaan, mitä alaitajunta tuottaa vastauksena tiettyyn kysymykseen tai ongelmaan.

Luova sisäinen maailma, joka yrittää auttaa meitä.

Dia 24

intuitio jatkuu

Intuitiivinen tila on se tapa tai väylä, jonka kautta olemme yhteyydessä arkkityyppeihin ja komplekseihimme (Carl Jung).

Voimme Sisäisessä teatterissamme luoda minätiloja, joiden spontaanissa dialogissa rakennamme intuitiomme ohjaamana itsellemme vahvaa identiteettitarinaa.(KS)

Intuitio on se väylä, jota kautta tavoitamme yhteyden ylipersonaaliseen, henkiseen ulottuvuuteen (TD).

Dia 25

Sisäinen viisaus (Tony Dunnerfelt)

Sisäisen viisautemme ohjaamana voimme muokata identiteettitarinaamme hyödytäen erilaisia näkökulmia.

Salaperäinen, ”mystiseltä” tuntuva viisautemme on alitajuntamme tuote.

Rentoutunut ja luottavainen asenne omaa psyykettä kohtaan (vrt. psykodraamallinen transsi).

Vain rentoutuneessa tilassa sisäinen viisautemme pystyy toimimaan.

Dia 26

Tony Dunnerfelt

Ajatukset ja tunteet tuntuvat raskailta ja painostavilta silloin kun vastustamme niitä. Ne haihtuvat kun suhtaudumme niihin sallivasti!

Sisäisessä teatterissa (KS) luomme hahmot, joiden ajatuksiin emme suhtaudu pelkästään sallivasti, vaan laitamme ne luovuutemme avulla liikkeeseen = aktiivinen mielikuvitus.

Vahvistamme näin alitajuntaamme, intuitiiviseen viisauteemme.

Dia 27

Taide tarinoittemme muokkaajana

– Taiteen tuottama luova tila kuljettaa meidät tilaan, jossa voimme muokata

yhteisöllistä ja omaa identiteettitarinaamme.

– Psykodramaallinen transsi: spontaani luova tila, kosketus intuitiiviseen tietämiseemme

– Tämä intuitiivisen viisautemme kanssa yhteistyössä luotu tarina on jotakin muuta kuin vain vanhojen tarinoiden summa.

– Onnistuneessa taiteellisessa prosessissa voimme synnyttää jotakin uutta identiteettitarinaamme.

  • Luovan ja rationaalisen aivopuoliskon leikkiä!

Dia 28

Taide

Yhteisötaide on jaettua taidetta; se mahdollistaa sen, että ihminen tuntee itsensä muiden kanssa merkitykselliseksi rikkaalla, tuottoisalla tavalla.”

Erich Fromm näki taiteen olennaisena osana elämää, avaimena atomistisesta elämäntavasta kommunitaariseen yhteiskuntaan.

Dia 29

Yhteisötaide avaa uusia sosiaalisia- ja merkityssuhteita

Yhteisölliset taideproduktiot tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen ja ne antaa mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen, luovaan tarinalliseen uuteen merkityksen antoon ja uusisiin sosiaalisiin siteisiin.

METAFORAT!

Dia 30

Luovuus yksilön identieettitarinan muokkaajana

Voimme käyttää luovuuttamme paitsi taiteelliseen ilmaisuu myös oman yhteisöllisen ja yksilöllisen identiteettitarinamme vahvistamiseen.

Dia 31

Integroitumattomat tarinat

Pirstovat meitä.

Synnyttävät vieraantumisen kokemusta.

Ahdistavat haamut kummittelevat tietoisuudessamme.

Vastalääkettä taide, myös luova lukeminen!

Luovuutemme avulla voimme kuulla vaiennetut sisällämme olevat tarinat, jotka kuuluvat vain hiljaisina kuiskauksina.

Dia 32

Dialoginen minuus

Sisäisessä teatterissa ihminen voi tunnistaa itsessään olevat minätilat (ristiriidoista, introjektiot)

Pirstoutunut minuus normaali – ”valeyhtenäinen ihminen” (Colin A.Ross)

Nämä minätilat ovat oman elämän aikana tavallisesti tiedostamattomasti otettuja rooleja.

Lähtökohtana Sisäisessä teatterissa on Ego State -terapia, joka on hypnoterapia suuntaus.

Dia 33

Kuvittele itsesi – Marja Leena Toukonen

Uskon siihen, että sisäisten dialogien aktiivinen käyttäminen aktivoi mielessämme uinuvan tarina-, sananlasku- ja myyttiaineiston, sillä kun joudumme kuvittelemaan vastaukset, vastausten on noustava jostain sisällämme olevasta aineistosta.Tuo aineisto on kertynyt mielemme sopukoihin varhaislapsuudesta lähtien.”

Dia 34

Elämä kaaoksessa?

Tarinamme oraganisoituu uuteen järjestykseen.

Vastaukset nousevat dialogisen mielikuvituksemme eikä järkemme avulla.

Dia 35

Mitä olemme?

Ihminen on moniääninen novelli,

yhteisö moniääninen romaani?

Dia 36

Eläköön karnevaalit!

Sekä minuus, että yhteisö voi draamallisessa karnevaalijuhlissa työstää dialogisesti kadottamiaan tarinoita.

Näissä karnevaaleissa voi hetken elää ilman minkäänlaisia EU direktiivejä, diagnooseja tai muita kategorioita.

Kukin voi luovassa tilassa olla se joka hän on, ihminen ilman naamioita!

Jotta egosta voi luopua, sen täytyy ensin kasvaa vahvaksi.

Dia 37

Transmodernismi

Postmodernin jälkeisessä transmodernissa ajassa ihmisen identiteetti on muttuvassa tilassa. Dialoginen minuus vastaa tähän haasteeseen.

Stuart Hall: ”Ihminen on liikkuva juhla, joka jatkuvasti muotoutuu ja muokkautuu suhteessa niihin tapoihin, joilla meitä representoidaan tai puhutellaan.

Dia 38

Transmoderni aika

Transmoderni pyrkii rakentamaan oman, hetkellisen, eheän arvosaarekkeen kaaoksen keskelle. – – – Siihen sisältyy sekä postmodernin hulluus että modernin ajan järkevyys. Hulluus näkyy suurrealistisissa hahmoissa sekä tapahtumissa ja järkevyys taas siinä, että itse tarina kuitenkin on ehyt ja ”opettavainen.”

Vaula Norrena http://www.kolumbus.fi/vaula.norrena/moder.html

Dia 39

Transmoderni identiteetti

Identiteetti ikuisessa muutoksentilassa olevan muotoaan jatkuvasti hakeva organismi.

Ihminen on dialoginen minuus, jonka tarina uusii jokaisen päivän jokaisena hetkenä muotoaan: Vanhoja tarinoita aktivoituu – uusia sisäistetään ja luodaan.

Novellimme tai romaanimme elävät ja täsmentyvät, vanhoja tarinoita poistetaan ja uusia merkityksiä lisätään.

Dia 40

Eläköön karnevaalit!

Mielikuvitus ja leikillisyys ovat olleet aliarvostettuja modernissa elämäntavassamme.

Väkevä identiteettitarina syntyy ei vain hyvän realiteettitajun vaan myös mielikuvituksen avulla

Minulle tiede ei ole muuta kuin yksi yliarvostettu luovuuden muoto

Sen vahvuus on realiteettitaju.

Dia 41

Sisäinen teatteri

Minätilamme edustavat tietoisuutemme eri kerrostumia.

Ne ovat muodostuneet henkilöhistoriamme eri vaiheissa joko opittuina reagoimistapoina tai introjektioina.

Tietoisuustaito kuten ”mindfulness” – hyväksyvä läsnäolo

Ihminen oppii ajattelemaan ajatuksiaan.

Hän ei ole autopilotin ohjauksessa, vaan hän osaa ohjata omaa tietoisuuttaan.

Dia 42

Sisäinen teatteri

Luovaa meditaatiota.

Voimme työstää minätilojamme luovan lukemisen ja kirjoittamisen avulla.

Identiteettitarinamme on jatkuvassa muutoksen tilassa – uusia minätiloja aktivoituu, vanhoja siirtyy takahuoneeseen.

Minätilamme voivat muokata sisäistä mielenmaisemaamme ja identiteettitarinaamme.

Dia 43

Sisäinen teatteri

Ihmisillä tarve erityisesti elämän kriiseissä organisoida omaa identiteettitarinaansa uudelleen.

Sisäinen teatteri = Minätilojen dialogia hyödyntävä luova menetelmä oman identiteettitarinan muokkaamiseen.

Narratiivinen lääketiede

Perinneporinaporukka kokoontuu Juminkeossa 22.5. klo 18.30

8 touko

 

Perinneporinaporukka kokoontuu Juminkeossa keskiviikkona 22.5. klo 18.30.  Katsomme yhdessä videon esityksessä.  Koska emme saaneet Kainuun kulttuurirahaston apurahaa tällä kertaa, pohdimme myös kuinka keräämme varoja toimintaamme  sekä  miten jatkamme porinoitamme tulevaisuudessa.

Tervetulleita on kaikki vanhat ja uudet perinneporinaporukkalaiset!

Tästä kuvasta näette, mitä mieltä olemme siitä ettemme saaneet apurahaa. Toisaalta olemme iloisia Urho Kähkösen, Jouni Laaksosen ja Soile Kukkosen puolesta, sillä tiedämme, että hekin ansaitsivat apurahansa. Onnea heille!

 

kuva: Anni Komulainen

kuva: Anni Komulainen

Kulttuuri on melkein yhtä terveellistä kuin tupakoimattomuus

4 touko

Lääkäri ja kirurgian tohtori Markku T. Hyyppä tuo esille tämän päivän Hesarissa (4.5.2013) , että kulttuurinriennoissa käyminen edistää ihmisen terveyttä melkein yhtä paljon kuin tupakoimattomuus. Monelle on yllätys, että elinikä pitenee kulttuuriharrastuksen ansiosta selvästi enemmän kuin terveysliikunnan tai laihduttamisen avulla, jatkaa Hyyppä.

Kulttuurin harrastaminen ei ole sitä, että käydään vain vilauttamassa itseä uudessa musiikkitalossa tai Ateneumin taidenäyttelyissä. Sen sijaan kulttuuria on Hyypän mukaan kaikki yhteisöllinen harrastustoiminta, kuten kuoroharrastus, puutyöryhmässä mukana olo, erilaisiin talkoisiin osallistuminen tai siirtolapuutarhan hoitaminen.

Harrastamalla  kultuuria vähennämme terveys- ja sosiaalihuollon paineita. Tämän vain harvat poliittiset päättäjät ovat oivaltaneet.  Tiukkoina aikoina vähennetään kulttuurin määrärahoja, kun sitä pidetään vähän niin kuin tällaisenä ylimääräisenä turhana ’yeleellisyyskuluna’, mutta tällä vain kasvatetaan sosiaali- ja terveysmenoja.

Huolimatta poliittisten päättäjien yksisilmäisyydestä globaalisti sekä vapaaehtoistyö että yhteisötaide ovat noususuhdanteessa. Ruohonjuuritasolla yhä useampi ihminen on oivaltanut, että kulttuurin harrastaminen lisää omaa sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Kuhmon päättäjät ovat tähän saakka suhtautuneet yllättävän myötämielisesti yhteisölliseen kulttuuritoimintaan, vaikka säästöjä tälläkin alueella on tehty. Toivotaan, että he jatkossakin tukevat yhteisöllistä matalankynnyksen taidetta huolimatta haastavasta taloustilanteesta.

Kuhmolaisilla on pienen kuntakokonsa ja Kuhmo-talon myötä mahdollisuus lisätä kuntalaisten sosiaalista pääomaa paitsi erilaisten kansalaisopison kulttuurikurssien myös yhteisöllisen näyttämötaiteen kautta.  Tärkeää olisi saada tällaisiin projekteihin mukaan monenlaisia kuhmolaisia – ei vain jo ennestään kulttuurisesti aktiivisia kuntalaisia. Taide on tuotava lähelle pientä ihmistä.

Hyyppä kertoo Hesarissa käyneensä usein eduskuntaa myöten puhumassa kulttuurin terveysvaikutuksista, vaan viesti ei tunnu menevän perille. Tällainen asiantuntijatieto ei tunnu miellyttävän kaikkia.   Tästä huolimatta tosiasia on se, että kun ihmiset saadaan mukaan kulttuurisen toimintaan, sillä ei edistetä pelkästään mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Lisäksi aktivoimalla ihmisiä kulttuuritoimintaan, vähennetään myös esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sairastumisia sekä aivohalvauksiin kuolemisia.

Henkiökohtaisesti Kuhmoon muttamiseni jälkeen minusta on tullut kulttuurisesti aktiivisempi kuin koskaan.

Jälkitunnelmia

1 touko
kuva: Anni Komulainen

kuva: Anni Komulainen

Minkälaiset ovat nyt jälkitunnelmat? Meillä Kuhmon Mielenterveysseuraa edustavilla osallistujilla eli minulla Katilla ja miehelläni Arilla on haikeus päällimmisenä tunteena. Loimme esitysharjoitusten ja esityksen aikana yhteisöllisyyttä, jota jäämme puolisoni  kanssa kaipaamaan. Ikävöin jo talvisten harjoitusten, uuden ”kyläyhteisömme”,  jäseniä. Kaipaan ihania senioreit, ”mummoja” ja vanhaa isäntää, kaipaan ennakkoluulottomia tyttöjä, jotka yllättäen kävivät halailemassa meikäläistä. Ikävöin,  joskus kärsivällisyyttäkin koetelleita villejä poikia, jotka esityksessä osoittivat, että heissä versoaa sisällä jo pieniä miehenalkuja.

Välillä jouduimme harjoituksissa komentelemaan nuoria, erityisesti poikia, joskus tyttöjäkin, mutta varsinaisessa esityksessä roolit olivat jo vaihtuneet. Nuoret ja lapset paapoivat vanhempia, joilla tuntui muisti välillä pätkivän. Kahteen kertaan enkelit verhojen takaa ohjasivat minua harhateiltä oikealle polulle. Ja myös pojat ojensivat tarpeen tullen ”pallo hukassa” olevia vanhempiansa.

Tunnen kiitollisuutta monia muitakin kohtaan. Haluan kiittää musiikkiopiston oppilaita ja heidän ohjaajiaan, kamarikuoroa, Valkaman valokuvaajia, nuorisoseuran näyttelijöitä sekä Punaisen Ristin Mauria ja poikia.  He jaksoivat uskoa esitykseen ja tulivat ennakkoluulottomasti mukaan. He tulivat osallisiksi esitykseen siitä huolimatta siitä, että hetkittäin se näytti olevan pirstaleina, jolloin kokonaisuutta oli todella vaikea hahmottaa. Ainakin itse kärsin hetkittäin uskon puutteesta. Miten tämä kaikki kaaottinen tarina-aines saadaan kudottua kasaan?

Mutta kutojanainen Maija Palsio sen,  teki tukenansa Kuhmo-talon huippuamattilaiset. Hänen taikojen avullansa tarina kursittiin kasaan siksi miksi se oli tarkoitetettu: kuhmolaisten omaksi tarinaksi, joka hetkeksi kiteytti sen olennaisen, minkä paikalliset ihmiset pienine tarinoineen olivat meille antaneet.

Pikkuruiseksi  esityksen hetkeksi,  nämä pienet tarinat oli punottu yhteen mielestäni tasapainoiseksi monitaiteelliseksi esityksi, jossa nähtiin pitkähkön kuhmolaisen  historiajakson koko tunnekirjo. Itselleni jälkeenpäin koskettavimmat valokuvat Annin ottamista kuvista olivat ne, jossa nuorta miestä kaatuu ”Ohi on -marssissa” kuin heinää. Hauskin hetki puolestaan oli se hetki kenraaliharjoituksissa,  kun nuori morsmaikku menee sekaisin askeleissaan. Tästäkin hetkestä näemme Anni Komulaisen ottaman hauskan ryhmävalokuvan (kts. edellinen blogi).

Olen osallistujana jäävi sanomaan, mitkä esityksen todelliset taiteelliset ansiot ovat, mutta väitän, että ainakin yhteisöllisenä kokemuksena tällä vapaaehtoisten ponnistuksella oli merkittävä ansionsa. Tästä on hyvä Mielenterveysseuran jatkaa vapaaehtoisten yhteistyötä.

Suuri kiitos ja halaus ohjaajallemme Maija Palsiolle.  Hän antoi voimistansa kaiken, ja vähän enemmänkin.  Toivon Maijalle mahdollisimman paljon keväisiä ja kesäisiä joutenolon hetkiä!

PS. Jos joku katsoja tai osallistuja haluaa jakaa perinneporinasivustolla kokemuksensa, niin minä mielelläni päivitän hänen ajatuksensa tänne sivustoille. Pistäkäähän sähköpostia tulemaan! (sarvela.huotari(at)gmail.com))