Lääkäri ja kirurgian tohtori Markku T. Hyyppä tuo esille tämän päivän Hesarissa (4.5.2013) , että kulttuurinriennoissa käyminen edistää ihmisen terveyttä melkein yhtä paljon kuin tupakoimattomuus. Monelle on yllätys, että elinikä pitenee kulttuuriharrastuksen ansiosta selvästi enemmän kuin terveysliikunnan tai laihduttamisen avulla, jatkaa Hyyppä.
Kulttuurin harrastaminen ei ole sitä, että käydään vain vilauttamassa itseä uudessa musiikkitalossa tai Ateneumin taidenäyttelyissä. Sen sijaan kulttuuria on Hyypän mukaan kaikki yhteisöllinen harrastustoiminta, kuten kuoroharrastus, puutyöryhmässä mukana olo, erilaisiin talkoisiin osallistuminen tai siirtolapuutarhan hoitaminen.
Harrastamalla kultuuria vähennämme terveys- ja sosiaalihuollon paineita. Tämän vain harvat poliittiset päättäjät ovat oivaltaneet. Tiukkoina aikoina vähennetään kulttuurin määrärahoja, kun sitä pidetään vähän niin kuin tällaisenä ylimääräisenä turhana ’yeleellisyyskuluna’, mutta tällä vain kasvatetaan sosiaali- ja terveysmenoja.
Huolimatta poliittisten päättäjien yksisilmäisyydestä globaalisti sekä vapaaehtoistyö että yhteisötaide ovat noususuhdanteessa. Ruohonjuuritasolla yhä useampi ihminen on oivaltanut, että kulttuurin harrastaminen lisää omaa sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Kuhmon päättäjät ovat tähän saakka suhtautuneet yllättävän myötämielisesti yhteisölliseen kulttuuritoimintaan, vaikka säästöjä tälläkin alueella on tehty. Toivotaan, että he jatkossakin tukevat yhteisöllistä matalankynnyksen taidetta huolimatta haastavasta taloustilanteesta.
Kuhmolaisilla on pienen kuntakokonsa ja Kuhmo-talon myötä mahdollisuus lisätä kuntalaisten sosiaalista pääomaa paitsi erilaisten kansalaisopison kulttuurikurssien myös yhteisöllisen näyttämötaiteen kautta. Tärkeää olisi saada tällaisiin projekteihin mukaan monenlaisia kuhmolaisia – ei vain jo ennestään kulttuurisesti aktiivisia kuntalaisia. Taide on tuotava lähelle pientä ihmistä.
Hyyppä kertoo Hesarissa käyneensä usein eduskuntaa myöten puhumassa kulttuurin terveysvaikutuksista, vaan viesti ei tunnu menevän perille. Tällainen asiantuntijatieto ei tunnu miellyttävän kaikkia. Tästä huolimatta tosiasia on se, että kun ihmiset saadaan mukaan kulttuurisen toimintaan, sillä ei edistetä pelkästään mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Lisäksi aktivoimalla ihmisiä kulttuuritoimintaan, vähennetään myös esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sairastumisia sekä aivohalvauksiin kuolemisia.
Henkiökohtaisesti Kuhmoon muttamiseni jälkeen minusta on tullut kulttuurisesti aktiivisempi kuin koskaan.